Tämä yksinkertainen lause sisältää monia tärkeitä ulottuvuuksia, jotka tukevat alla käytävää pohdintaa:

  1. Taloudellinen kannattavuus: Terve työntekijä on tuottava työntekijä. Kun työntekijä voi hyvin fyysisesti ja henkisesti, hän on energisempi, keskittymiskykyisempi ja innovatiivisempi. Tämä näkyy suoraan parempana työsuorituksena, laadukkaampana työn jälkenä ja suurempana tuotoksena. Toisaalta sairauspoissaolot, presentismi (työskentely alentuneella teholla sairauden takia) ja työntekijöiden vaihtuvuus aiheuttavat merkittäviä kustannuksia.
  2. Yksilön hyvinvointi: Sanonta korostaa, että terveys on edellytys hyvälle työelämälle. Kun työntekijä voi hyvin, hän nauttii työstään enemmän, kokee työn merkitykselliseksi ja pystyy yhdistämään työelämän ja vapaa-ajan paremmin. Tämä lisää elämänlaatua yleisesti.
  3. Työnantajan vastuu ja edut: Lause muistuttaa työnantajaa siitä, että työntekijöiden terveyteen panostaminen ei ole vain kuluerä, vaan investointi, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Se on myös osoitus vastuullisuudesta ja välittämisestä, mikä vahvistaa työnantajamielikuvaa ja houkuttelee parhaita osaajia.
  4. Ennaltaehkäisyn voima: "Työssä terveenä" viittaa vahvasti ennaltaehkäisevään toimintaan. Sen sijaan, että korjattaisiin jo syntyneitä ongelmia, keskitytään aktiivisesti ylläpitämään ja edistämään terveyttä ja työkykyä.
  5. Positiivinen kierre: Terveys johtaa parempiin tuloksiin, jotka puolestaan voivat luoda myönteisen kierteen, jossa työpaikan resurssit paranevat, työilmapiiri kohenee ja työntekijöiden hyvinvointiin voidaan panostaa entistäkin enemmän.

"Työssä terveenä enemmän tulosta" on erinomainen tiivistys modernin työelämän periaatteesta, jossa inhimillinen pääoma tunnistetaan yrityksen tärkeimmäksi voimavaraksi.

Työntekijöiden työterveyshuollossa työnantajilla on erillaisia toimintatapoja alkaen lakisääteisestä minimistä ➔ laajaan, lakisääteisen ylittävään hoitoon (käytännössä 0–100 % sairaanhoidon osuudessa). Tämä johtuu siitä, että Suomen lainsäädäntö edellyttää työnantajilta pakollista, ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa, joka sisältää myös työntekijöiden työkyvyn ylläpitämisen (Lainsäädäntö 1383/2001 ja Lainsäädäntö 738/2002). Kuitenkin yleislääkäritasoisen sairaanhoidon järjestäminen (terveyden ylläpitämiseen liittyvä lisäpalvelu) on työnantajalle vapaaehtoista. Onneksi monien työpaikkojen johto haluaa huolehtia työntekijöistään enemmän kuin laki vähimmillään vaatii, ja yli 90 % palkansaajista onkin työterveyshuollon piirissä, joka sisältää lakisääteisten palvelujen lisäksi sairaanhoidon jossain laajuudessa ?

Riittävät ja laadukkaat työterveyspalvelut vaikuttavat työntekijän tehokkuuteen merkittävästi ja monin eri tavoin. Tutkimusten mukaan panostus työntekijöiden hyvinvointiin ja työterveyshuoltoon on usein investointi, joka maksaa itsensä takaisin parempana tuottavuutena ja säästöinä.

Vaikutus syntyy erityisesti seuraavien tekijöiden kautta:

1. Sairauspoissaolojen väheneminen ja varhainen tuki

  • Pienempi poissaolomäärä: Hyvä työterveyshuolto (etenkin vapaaehtoinen sairaanhoito mukaan lukien) mahdollistaa nopeamman pääsyn hoitoon ja kuntoutukseen. Tämä lyhentää sairauspoissaolojen kestoa ja määrää, mikä puolestaan parantaa työn sujuvuutta ja vähentää sijaisten tarvetta.
  • Varhainen puuttuminen: Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluva työkyvyn tuen malli (ns. varhainen tuki) auttaa tunnistamaan työntekijän terveys- tai jaksamisongelmat jo varhaisessa vaiheessa. Ennakoiva tuki ehkäisee ongelmien pitkittymistä ja estää pitkiä sairauspoissaoloja tai työkyvyttömyyttä, mikä on suora tehokkuustekijä.

2. Työkyvyn ylläpitäminen ja parempi suorituskyky

  • Työkyvyn maksimointi: Työterveyshuollon tehtävänä on edistää ja ylläpitää työntekijöiden työkykyä koko työuran ajan. Tämä tehdään mm. työhön liittyvien vaarojen ennaltaehkäisyllä (työpaikkaselvitykset), terveystarkastuksilla sekä neuvonnalla ja ohjauksella.
  • Presenteismin väheneminen: Tärkeä tehokkuustekijä on presenteismin (työntekijä on töissä, mutta suorituskyky on alentunut sairauden tai huonon jaksamisen vuoksi) vähentäminen. Kun työntekijän ongelmiin puututaan ajoissa ja hän saa tarvitsemansa hoidon, hänen kykynsä keskittyä ja suoriutua työstään paranee.
  • Parempaa terveyttä: Sairauksien ennaltaehkäisy ja yleinen terveyden edistäminen johtavat terveempiin työntekijöihin, mikä parantaa energisyyttä ja työvireyttä.

3. Työolosuhteiden kehittäminen ja sitoutuminen

  • Työolosuhteiden parantaminen: Työterveyshuolto tekee yhteistyötä työpaikan kanssa tunnistaakseen ja poistaakseen työn kuormitustekijöitä (sekä fyysisiä että psykososiaalisia). Kun työolosuhteet ovat terveelliset ja turvalliset, työntekijät tekevät tehokkaammin työtä.
  • Työntekijöiden sitoutuminen: Kun työnantaja panostaa työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin tarjoamalla hyvät palvelut, se luo kuvan välittämisestä. Tämä lisää työntekijöiden sitoutumista työnantajaan, parantaa työilmapiiriä ja voi vähentää henkilöstön vaihtuvuutta.

Tutkimusten mukaan hyvällä ja laadukkaalla työhyvinvointijohtamisella (johon riittävät työterveyspalvelut kuuluvat) voidaan säästää useita prosentteja henkilöstökustannuksista, ja työn tuottavuuteen saadaan kasvua. Panostus työhyvinvointiin nähdäänkin yhä useammin strategisena voimavarana ja tuottavuutta parantavana tekijänä.

Työterveyshuollon ja työnantajan näkökulmasta tämän toimintamallin ydin on:

1. Ennakoivan tuen tehokkuus 🚀

Lakisääteinen työterveyshuolto Suomessa painottaa juuri ennaltaehkäisyä. Tämän toimintamallin mukaisesti:

  • Vältetään ongelmien synty: Työterveyshuolto tekee työpaikkaselvityksiä ja arvioi työolosuhteita jatkuvasti. Tällä varmistetaan, että työn fyysiset ja psykososiaaliset kuormitustekijät tunnistetaan ja niihin puututaan, ennen kuin ne aiheuttavat sairauksia tai työkyvyn laskua.
  • Varhainen tuki kantaa hedelmää: Työkyvyn tuen mallit ja varhaisen puuttumisen käytännöt auttavat työntekijöitä hakemaan apua ajoissa. Pienet ongelmat eivät ehdi kasvaa isoiksi, pitkiksi sairauspoissaoloiksi tai jopa työkyvyttömyydeksi. Tämä lyhentää poissaoloja ja pitää työntekijän tuottavana.
  • Asiantuntijoiden hyödyntäminen: Työterveyshuollon asiantuntijat (työterveyslääkärit, -hoitajat, fysioterapeutit, psykologit) voivat ehdottaa työn muokkaamista tai kuntoutusta, jotta työntekijä pysyy osatyökykyisenäkin työelämässä.

2. Rangaistukseton kulttuuri luo sitoutumista ❤️

Rangaistusten, kuten varoitusten tai uhkailun, välttäminen jaksamis- tai terveysongelmien yhteydessä on avainasemassa työntekijöiden suorituskyvyn kannalta:

  • Luottamus ja turvallisuus: Kun työntekijät tietävät, ettei heitä rangaista avun pyytämisestä tai työkyvyn laskusta, he uskaltavat hakeutua työterveyshuoltoon matalalla kynnyksellä. Tämä nopeuttaa ongelmien havaitsemista.
  • Sitoutuminen ja motivaatio: Työnantajan osoittama välittäminen (erityisesti vapaaehtoisen sairaanhoidon tai kattavien hyvinvointipalvelujen muodossa) lisää työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja sitoutumista organisaatioon. Työntekijät ovat motivoituneempia panostamaan työhönsä, kun kokevat työnantajan panostavan heihin.
  • Parempi suorituskyky: Rangaistukset luovat stressiä ja pelkoa, mitkä ovat tunnettuja tuottavuuden laskun syitä. Tukeva ilmapiiri vähentää stressiä ja vapauttaa työntekijän energian työn tekemiseen.

Yhteenvetona: Tehokkuus ja tuottavuus syntyvät siitä, että työntekijät ovat terveitä, motivoituneita ja kykenevät tekemään työnsä. Paras tapa päästä tähän on noudattaa nimenomaan ennakoivaa ja tukevaa linjaa. Kyseessä on investointi, joka maksaa itsensä takaisin vähentyneinä kustannuksina ja lisääntyneenä työtehokkuutena.